Nyt helmikuun alussa saatiin vihdoin yhdistyksen ensimmäinen afrikkamiitti toteutettua. Säät ei olleet ihan meidän puolella, kun pakkanen paukkui kahdessakympissä. Paikalla tuli kuitenkin muutamia lintuja omistajineen ja Mia Niemi tarjoitui kestimään meidät kotonaan, niin tapahtuman lintumäärä taisi ollakin yksi suurimmista, kun paikalla oli 53 lintua 
Iso kiitos Mialle.
Toisaalta oli erittäin hyvä, että tapahtuma oli pienimuotoinen ja se sopi erinomaisesti muutamalle linnulle, jotka eivät ole olleet missään isommassa tapahtumassa. Nyt mittakaava oli hyvä ja linnut saivat tottua pienemmässä hälinässä tapahtumiin, kun linnun vieminen heti suuriin tapahtumiin ei ole suotavaa, koska ne voivat stressata niistä aika paljon, kun eivät ole tottuneet tapahtumiin, vieraisiin ihmisiin ja lintuihin.
Eräs yhdistyksen sijoitusjakoista olikin ihan kunkkuna tunkiolla (oltiin kuitenkin linnun omassa uudessa kodissa) ja Jako olikin tyytyväisen oloinen ja höpötteli ja leikki, sekä sai otettua hieman kontaktia lajiedustajiinsa. Myös toinen keltanokka jako sai totutella pienemmässä porukassa vieraisiin lintuihin ja hälinään, joten sekin sai hyvän alun tapahtumiin osallistumiselle 
Itse tykkään näistä pienemmistä vapaamuotoisista miiteistä aina isompien välissä, kun niissä on hyvin aikaa paneutua juttelemaan enemmän tuttujen ja uusien ihmisten kanssa, kun isoissa tapahtumissa saa juosta aina pää kolmentana jalkana, niin nämä ovat hyvää vastapainoa niille…
Itse osallistuin tällä kertaa oman jakoni Ukon kanssa, joka myös tykkää tällaisista tapahtumista, jossa saa olla irti ja lintu saa leikkiä itekseen ja ottaa kontaktia muihin lintuihin, josta se pitää. Ukko on ollut paljon eri tapahtumissa poikasesta lähtien, mutta se ei niin tykkää olla pitkää aikaa matkahäkissä, joten tällaiset sopivat sillekin parhaiten. Meidän molempien reissu meni hyvin ja nyt innolla odotankin jo uutta afrikkamiittiä, joka on kesän alussa, josko sitten päästäisiin ulkoilemaankin ja kelit ovat lintuystävällisemmät.
Jonne
Kuvat: Mia Niemi
